Tiistain treenit oli taklausta täynnä. Toinen olkapää on mustelmilla ja aristaa, samoin kuin toinen. Kahdessa varpaassa on lovet joista on lähtenyt iho vereslihalle asti. Mutta se on niin mukavaa!

Treenien jälkeen ajoin liukkaalla tiellä ojaan. Vauhtia oli vaivaiset 60-65 ja ajoin varovaisesti kuin mummo. Silti lähti lapasesta ja uppos syvälle. Hikisenä treenikamppeet päällä ei mikään paras vaihtoehto ajaa syvälle ojaan (pimeä syrjäinen tie jossa ei liikennettä).
Akkukin oli loppunut mutta sain kyydin kotiin ja haettiin auto miehen ja kaverin kans pois sieltä isolla maasturilla. Siellä lantion syvyisessä lumessa lumitöitä tehdessä tuli tehtyä myös vähän hyötyliikuntaa. Muutaman köyden ja ketjun katkeamisen jälkeen se sieltä lopulta lähti.
Onneksi ei käynyt pahemmin.

Tämän viikon liikuntamäärä on tällä hetkellä 2h15min. Huomenna on ainakin 2h treenit + lenkki. Sunnuntaina myös lenkille.
Paino on pysynyt samana. Ensiviikolla juosten labraan!
Edit: eikun se olikin lähtenyt laskuun. 61.4kg. Hitaasti mutta varmasti.

Ps. hammassuojiin rupeaa jo tottumaan. Noihin alle 10-vuotiaiden. Nuo reebokin isommat (lasten 10-15v) ei vaan mahdu mun suuhun niin että voisin puhua ja olla yökkimättä.

Yök

Yks pikkujuttu vaan.

Hammassuojien sovittaminen ja muotoileminen suuhun on kamalaa. Varsinkin kun niillä pitäis pystyä puhumaankin sitten. Yököttävää hommaa, kirjaimellisesti.
Toivottavasti noihin tottuu nopeasti eikä koko ajan tulis niitä yökkimisrefleksejä..
Mukana tuollanen mielipuolinen lenkinjälkeinen edustuskuva. Lähetin kuvan treeneistä lusmuavalle toverille (on sillä ihan hyvä syy olla pois). Näillä mennään!

Nyt treeneihin.

Kävin eilen 5km:n kävelylenkin siskon kanssa illalla sen jälkeen kun tuntui että pakko päästä liikkeelle tai hypin seinille. Kuvat on siltä reissulta.
Nyt odottelen että mies herää ja pääsen vihdoin lenkille. Taidan mennä herättämään ettei mene myöhäseen..

Tällä hetkellä liikuntaa on tälle viikkoa 4h. Kun käyn riippusiltojen lenkin pidennettynä niin siihen menee noin tunti. Pääsen hetkeksi täältä sairashuoneelta tuulettumaan. Toivottavasti en itse sairastu.

Ps. Eikun otankin sittenkin ensin esiin jooga-dvd:n ennen lenkkiä.

Rakastuin ryminällä rugbyyn

Tiistain treenit oli supermukavat! Miten aika voikaan lentää noin vaikka treeni on rankkaa?! Ei todellakaan tuu mietittyä kelloa koko aikana. Paitsi lopussa kun tekis mieli jäädä vielä treenaa.
Kun on niin äärettömän hauskaa ja mielenkiintoista. Ja huippuakin huipumpi joukkoe.
Joka treenien jälkeen suu on korvissa eikä me paljoa muuta enää puhutakaan ystävän kanssa ;).

Koneella on auki aina kymmeniä sivuja rugbyä. Pelejä youtubesta ja muualta netistä ja muita aiheeseen liittyviä sivuja. Joukkoeen sivut fb:ssä jne.
Rugby-kärpänen on puraissut pahemman kerran siis.

Nyt pitäis alkaa pikkuhiljaa miettii vakuutusasioita. Extreme-urheilulaji ja kilpailu. Urheilun tapaturmavakuutus rugby-lisäyksellä. Harjoitella voi ilmankin, mutta pelaamiseen vakuutus on pakollinen eikä sitä saa edes joka paikasta. Jos jotain sattuu niin se tietää yleensä leikkausta eikä vakuutusyhtiöt oikein tykkää siitä.

Otin treeneihin kameran mukaan vain huomatakseni että akku oli finito. Niin kiva. Nyt se on kuitenkin visusti latauksessa.

Täällä sairastetaan taas. Nyt tuollanen mukava korkea kuume vuorotellen jokaisella. Vanhempi lapsista lähes 40 asteen kuumeessa eikä ruoka maistu lähes ollenkaan.

Tänään olis ystävänpäivämäenlaskurieha rugby-porukalla. Rattikelkka ja pulkka odottaa kuistilla, toivottavasti selviän lähtemään. Joko sinne tai pitkälle rasvanpolttolenkille. Paino on edelleen 62.0kg.
Viikonlopun messuilta tuli tilattua Me Naiset Sport.

I play rugby. What is your superpower?

Olen elossa taas!

Pyynikin portaat... Ihanan kamalaa ja hirveän mukavaa! Kidutusta, mutta itsensä rääkkääminenhän on mukavaa. Varsinkin silloin kun se on jo ohi.
Puolivälin jälkeen jalat tärisi jo siihen malliin, että tuntu ettei pystyssä pysy ja tauolla piti tarkistaa ettei sylje verta.

Se tunne kun päässä ei liiku yhtään ajatusta. Muuta kuin ne portaat ja että jaksaa jaksaa, eikä anna periksi. Ja onneksi oli joukkoeellinen ihania naisia kannustamassa toisiaan.
S:n laskurin mukaan reilu 3km tuli kuljettua portaita sinä aikana.
Kolme kertaa kolmen minuutin tauko.
Yllättäen toinen kerta oli pahin jollain tapaa. Juostiin portaita neljä kertaa useamman kerran. Puoliväliin ja takas ja yks neljäsosa ja takas, kokonaan ylös ja takas jne.

Pakaroissa tuntu vielä tiistain treenitkin. Ja minä reippaana kolasin pihankin ennen porrastreenejä. Paitsi ilman sitä olis varmaan ollu raskaampikin kun persus oli niin jumissa ennen sitä.

Aika 01:06:34 (Tuossa on ne kolme 3min taukoa ja kävely autolle myös)
729kcal
Keskisyke 166 ja maksimi 193. Huh. Mulla sykkeisiin tosin voi vaikuttaa huonohkon kunnon lisäksi vajis.

Kotona samalla oven avauksella mies lähti lätkään ja itse painuin saunaan. Suihkussa jäistä vettä ja avannosta haaveilua.
Lapsien nukuttamisen jälkeen venyttelin.

Paino oli aamulla 61.7kg. Suunta on alaspäin, hitaasti mutta varmasti.
Söin 12 merkkaria ja vaihdoin auringonkukansiemeniin. Tulee parempi olo.

Olohuoneessa on sisustusrintamalla uutta. Tai onhan nuo maalit jo kaks viikkoa olleet väliin leikkihuoneessa ja väliin olkkarissa. Lapset tykkää eikä muakaan kummemmin haittaa :).

Tänään venyttelyä, leffa ja kauppareissu. Viikonloppuna messuille ja lenkille.

Ps. Tämän viikon innoittaja ja tsemppausleffa on Soul Surfer ja Bethany Hamilton.  Uskomattomia naisia maailma täynnä.

Alkuviikko

Tämän viikon liikkunnat tähän mennessä

Lenkki rattaiden kanssa maanantaina 50min
Joogaa for dummies ;) tiistaina n. 40min
Rugby -treenit tatamilla tiistaina 1h 30min

Aamupaino oli tasan 62kg. Ensimmäinen tavoite mulla on se kun paino alkaa taas vitosella.

Eiliset rugbytreenit oli ainakin ruhjeista päätellen vähemmän rymyämistä kuin eka kerralla. Opeteltiin pelitilanteita ja taklauksia.
Mustelmia ei tietääkseni yhtäkään ja vain muutama pieni hankauma ja nirhauma käsissä.
Odotan malttamattomana sitä että päästään nurmelle pelaamaan! Mutta on tuokin huippua!
Tuntuu muuten perseessä ja reisissä tänään makiasti...

Huomenna rugby-naisten kans 1,5h treenit pispalan portailla. Silloin mukana on sykemittari. Se voi olla että tiistaihin asti sitte otetaanki vaan lepiä ;).

Rugby-palloja saa tilattua vain ulkomailta nettikaupoista. Niitä onkin tullut katseltua hetken aikaa tänään.
Ostoslistalla on sen lisäksi myös uudet lenkkarit. Vanhat saa penikat vaivaamaan kun on niin puhkikulutetut. Niitä en enää jalkaan laita.

Nyt tekemään ruokaa ja gluteenitonta leipää.

Viikon liikkumisia ja kaukokaipuu

Tämän viikon liikunnat

Kävelyä rattaiden kanssa, juoksua ja lumessa riehumista yhteensä 4h 15min  1526kcal.
Tiistain rugby-treenit tatamilla 1h 30min, ei sykemittaria ettei tulis vahinkoja.

Eilen illalla käytiin miehen kanssa kotoa käsin riippusiltojen lenkki.
56min 503kcal. Keskisyke 152. Matka jäi mittaamatta kun GPS:stä loppu patterit.
Liukasta oli eikä juoksu siis ollut kamalan rentoa. Viimeiset 2km käveltiin reippaasti.
Ostoslistalla on uudet juoksulenkkarit.

Tänään pakataan eväät reppuun ja lähdetään retkelle koko perheellä. Aurinko paistaa pitkästä aikaa!

Ps. Miehen kans lenkillä lyötiin kättä päälle. Kun kummallakin on -10kg saavutettu, me varataan lennot "kaauas pois, sinne missä on lämmin, ja niin paljon elävämmin, loistaa tähdet ja kuu..". Vielä ei ole päätetty minne, mutta täältä pois kuitenkin.

Täällä on luukutettu paljon tätä:

Pieni väli-info.

Oon syönyt tällä viikolla aika huolettomasti.

JA mua vähän jännittää tiistai-ilta. Nimittäin meen RUGBYN alkeiskurssille!!! HUIPPUA!
Ilmoituksen siitä löysin Liikunnanvihaajan blogista (Mikä on yks mun suosikkiliikuntablogeista).
Harmi kun en aiemmin nähnyt tuota kun nyt on mennyt jo toinen tiistai ohi.
Hypin seinille kun oon niin innoissaan!

Ois niin ihana saada joku kunnon harrastus. Sellanen säännöllinen ja jossa vois tutustua muihin.

Täällä sairastetaan taas... Ei muuta.

Joka päivä on tullut tehtyä jotain. Poljettua vähintäänkin kuntopyörällä. Kinectikin on otettu käyttöön taas. Ja pari dvd:tä.

Herkuttelu on pysynyt kurissa ihmeen hyvin ja helposti. Ja koko ajan helpommin.
Huomenna laitan mittoja ja vertailuja.

Mietin minkähän painoiset kahvakuulat ois alkuun hyvät? 

Energiaa kiitos!

Pitkä flunssan poteminen ja sairastelu on vienyt musta voimat. Yöunet ei virkistä.
Koitan päästä osallistumaan kahvakuulailun peruskurssille tässä kuussa. Sen jälkeen jatkaisin kotona.
Lisäksi haluaisin aloittaa taas joogan. Päästä useammin luistelemaan ja ostaa sukset.

Enkä malta odottaa että saan sen nyrkkeilysäkin tuonne alakertaan!

Pieni piristys! :)

Miehet ja naiset vaihtavat roolia.

Niin hauska videonpätkä! :D

Ei oikein mitään.

Täällä ollaan flunssan kourissa oikein urakalla ja litkitään teetä litrakaupalla.
Ensin sairasti mies ja lapset, nyt minä. Vyöhyketerapiankin jouduin perumaan.

Joulukuussa kaivoin sykemittarin naftaliinista. 8kk sitten olin käyttänyt sitä viimeksi. Huhtikuisella juoksulenkillä.
Se tunne mikä tuli kun kiinnitin vyötä ja kelloa. IHANA! Tuli niin ikävä juoksulenkkejä espoon rannikolla.
Mutta, siinä oli myös yksi iso mutta. Painon päivitys... 8kk ja +8kg. Masentavaa. Ja persuuksiin potkivaa!

Mittasin itseni äsken, mutta laitan ne mitat tänne vasta viikon päästä...

Aamulla lääkettä ottaessa mietin, miten typerää on kun pitää joka päivä ottaa joku lääke jota ilman ei kroppa oikein pelittäis. Ja mikä työ siinä on saada se lääkitys kohdilleen. Tällä hetkellä syön siis puolikkaan 0,1mg thyroxinin joka aamu. Muut pillerit (vitamiinit yms.) pitää ottaa illalla. Labrassa pitäis käydä tammi-helmikuun vaihteessa.
Ja miten joku niinkin pieni kuin kilpirauhanen voi vaikuttaa niin paljon sun koko elämään.

-Uudelta paikkakunnalta pitäis selvittää avantouintihommat ja muutkin urheilujutut.
- Käydä ostaa nyrkkeilysäkki ja muutama muu juttu kellariin.
Siellä on jo jonkunnäköinen kuntopyörä, soutulaite, stepperi, punttipenkki.. Pitäis katsoa missä kunnossa ne on.
-Tänne pitää päivittää mitat ja tavoitteet mahdollisimman pian.

Nyt teetä ja pikaista paranemista!

Koko perheen remontti

Mummolan takapihalle jäädytetty pieni kenttä oli kirjaimellisesti tupaten täynnä joulupäivinä.

Mua oikeen hävettää tämän blogin ja muun siihen liittyvän jääminen. Harmittaa. Eikä ihan vähääkään.

Marraskuussa sain luvan liikkua ihan normaalisti. Mitään ei siis löytynyt, mikä on iso helpotus. 

Muuttokin tuli. Ihan uusi paikka eikä lähellä Fressiä tai muuta vastaavaa ainakaan tietääkseni. 

Yks isoin este mun pysymiselle ruuan suhteen kaidalla tiellä, on ollut mun mies. Mies joka liikkuu ja voi syödä mitä vaan ja kuinka paljon vaan. Eikä näy missään. Niin epäreilua. Ja kamalaa kun toinen raahaa epäterveellisyyksiä kotiin useasti viikossa.

No, nyt siihenki on tullut muutos. Nimittäin näkyy se sittenkin ;) (vahingonilo paras ilo)! Liikuntaa on vähemmän kuin ennen olosuhteiden pakosta, työ vähemmän fyysistä, mutta ruokahalu ja herkuttelu sama. Ikääkin on muutama vuosi lisää.

Nauroin hyvällä omalla tunnolla räkäsesti miehen astuttua puntarille. Sitä ennen veikattiin painoa. Mun arvaus oli kolme kiloa vähemmän mitä puntari näytti. Miehen arvaus n. 10kg vähemmän... 

Oonkin sitten ihan urakalla piikitelly miestä pilke silmäkulmassa. Tiedän sen tepsivän siihen. Ja samalla hyödyn minäkin. Kiero minä!

Mutta ei sekään meitä aja koko perheen elämäntaparemonttiin, että meillä on kummallaki mielestämme liikaa kiloja.

Vaan lapset. Ja terveys. Tulevaisuus. 

Me ei todellakaan haluttu tätä. Vaan alusta asti sitä mitä nyt lähetään hakemaan ja toteuttamaan.

Mies on pitkiä työmatkoja pois, ja vähintäänkin pitkiä työpäiviä. Lapsille se korvaa sen usein arvaamattomilla taskuilla ("...isin tasku aina on niin arvaamaton.."). Ja niissä on yleensä tuliaisiksi herkkuja. Mua ärsyttää jo pelkkä sen ajatteleminen. 

Moni lapsi syö varmasti enemmänkin, mutta mun mielestä ei tarvis sitä karkkipäivää edes kerran viikossa. 

Kyllähän me liikutaan nytkin, mutta siihenkin halutaan isompi muutos. 

Liikunnan ilohan on hyvä valaa lapsiin jo pieninä. Ilo nimenomaan. Ei mitään ikivanhoja Niemisiä jalkoihin ja mars hiihtoladulle verenmaku suussa. 

Välineurheilua sen väliin siis olla pitää. Kyllähän se itseäkin tsemppaa mielettömästi kun on kunnon kamppeet.

Terveys.

Siinä vaiheessa viimeistään on pakko alkaa miettimään, kun suvun liikkumaton puolisko lähtee sydänoperaatioihin ja muihin.

Omaa selkää alkaa säännöllisen liikkumisen puutos rasittaa eikä noita Sirdaludeja oo kiva napsia. Viimeksi liikkumattomana maatessani ja kipuja itkiessä vannoin että siinä tilassa en aio enää ikänä olla.

Kun on kaks lasta niin et vaan voi parin kuukauden välein rikkoa selkää niin ettei edes ylösnouseminen onnistu. Lääkkeetkin kun saa nukahtamaan lähes samantien. 

Mulla on omakohtaista kokemusta siitä koko elämäni ajalta että kun kroppa voi hyvin, niin mielikin voi. 

Nyt kun oon taas alkanut saamaan kilpirauhaslääkityksen suunnilleen parempaan päin, voin alkaa tosissani tekee asioiden eteen jotain. 

Ja ainahan mun unelma on ollut koko perheen yhteiset vaellusreissut, hiihtoretket, luistelut ja lenkkeilyt. Terveelliset ruuat sun muut.

Tää ei oo siis mikään uuden vuoden lupaus. Nyt on vain hyvä aika. Asiat on herätelly. Onneksi myös miehen. 

Meidän joululomaan on kuulunut lumityöt hyötyliikuntamielessä ja hiki niskassa. Kalorit palaa ja mieli lepää. Ja aikakin kuluu pihalla nopeammin. 

Myös luistelu on iso osa talvea ja jäälle suunnataan useamman kerran viikossa. Vanhempi lapsista sai vuosi sitten omat luistimet, mutta nuoremalle ne ostetaan vasta ensitalveksi.

Terveempää uutta vuotta ja koko loppuelämää!

Ps. Tammikuu tuo tullessaan uusia liikuntavälineitä tähän taloon. Meillä kun on tuolla kellarissa tilaa pienelle kotikuntosalille.
Ja paljon muutakin! Mun pää kuhisee kirjoitettavaa tänne. Onkohan täällä enää kukaan kuulolla? 

Täällä on ollut hiljaista koko kesän ja keväänkin. Paino on tullut takas ja liikunta jäänyt lähes kokonaan.
Tällä hetkellä tilanne on se, että torstaina on ylilääkärille aika jonka jälkeen selviää miten käy. Miten käy juoksun ja muiden... Juoksu ei ole tuntunut hyvältä varsinkaan loppumatkasta tai sen jälkeen. Olo on ollut kuumeinen ja kipeä. Alamahaa ja alaselkää särkenyt. Niitä särkee nykyisin ilman juoksemistakin väliin.

Kilpirauhaslääkettä on säädetty suuntaan ja toiseen, eikä vieläkään oo tullut samanlaista hyvää oloa niinkuin alkuvuodesta. On menty liikatoiminnan puolelle ja kärsitty kauheista rytmihäiriöistä ja liikahikoilusta jne. (tosin siitä laihtumisesta ei :P).

Imetyksen loppumisesta on nyt n. 5viikkoa. Silloin se loppui ihan kokonaan. Nyt muutaman viikon aikana on tuntunut että ruokahalu on vähentynyt eikä herkkuja tee läheskään samalla mitalla mieli. Kyllä niitä tottumuksesta tulee silti edelleen syötyä, tosin vähenevässä määrin. Vois siis alkaa laihduttamaan ihan kunnolla ja tehdä elämäntaparemontti pysyvästi.
Reissatessa ja ystävien kanssa ollessa huomasin, ettei mun tee mieli syödä läheskään niin paljon kun en ole yksin. Tunnustaudun edelleen siis tunnesyöjäksi. Kumpikin käsi pystyssä!

Tänään söin aamupalaksi ruispalan juuston ja voin kanssa + valion pehmeä rasvaton maitorahka mansikoiden ja mustikoiden kera. Juomana oli 3dl clipperin vihreää teetä.

Olen ajatellut meneväni jonkun ravintoterapeutin luo ja miehen veljenvaimo on luvannut tehdä mulle kuntosaliohjelman. Sielläkään en ole kuukausiin käynyt. Kannattavaa...

Olympialaisia on tullut seurattua ja katsottua kateellisena ja ihaillen niitä vartaloita. U-P-E-I-T-A ja täydellisiä!
Uintikipinä on iskenyt, ja riippuen siitä mikä tuomio lääkäristä tulee, voi juoksu vaihtua uintiin. Voisin aloittaa aikuisten uimakoulusta niin sais nuo tekniikat haltuun. T. Entinen vesipelkoinen joka lintsas koulun uimatunnit aika tehokkaasti...

Kesä on mennyt taas aika väsyneissä merkeissä ja luotankin syksyn tuovan vähän piristystä arkeen. Thyroxinia on nyt laskettu ja varmaan lasketaan vieläkin, jospa se olo alkaa paranemaan. Toivossa on hyvä elää :).

Jos uskallan niin otan tänään mittoja.... Paino on ainakin noussut reilusti.

Turhautumista

Kuntosalin starttikurssia ennen hain uudet kengät <3.
Kilpirauhaslääkitys on liian pieni, joten siitä syystä oon ollut pienillä talviunilla. Kauhea olo tulee lenkkien jälkeen jne. Olo on taas lähes sama kuin ennen koko lääkitystä. Turhautunut ja saamaton.
Pian lisää siitä.

Tuloksia näkyvissä! *tuuletus*

Viime viikolla kävin keskiviikkona labrassa ottamassa taas kilpirauhasarvot. Arvoista en tiedä muuta kuin että lääkeannos oli liian suuri. Lääkäri soitti seuraavana aamuna, että mun pitää pienentää annosta. Ei kysyny olosta, voinnista tms. yhtään mitään ja oli muutenkin töykeen oloinen. Sain lopuksi nopeesti kysyttyä sykkeistä esim. lenkkeilyn aikana ja sanoi et voi hyvinkin olla että syke on korkeepi liian ison annoksen takia. Kauheella kiireellä sitten lopetti puhelun ja mulle jäi taas niin pska fiilis tuosta lääkäristä.
En tosiaan oo ees nähny lääkäriä, saati päässy kyselemään yhtään mitään tästä asiasta. Labrahoitajan oon nähnyt ainoostaan. Kun sain tietää kilpirauhasen vajaatoiminnasta, lääkäri ei edes selittänyt mikä se on ja miks se mulle on tullu. Ei muuta kuin että "Labran tulokset näytti että sulla ois kilpirauhasen vajaatoimintaa. Sulla alkaa elinikäinen lääkitys, voitko tulla hakemaan reseptin mahdollisimman pian." Enkä siinä sitten tajunnut edes kysellä mitään. Netistä kaiken on saanu kaivaa jos on tietoa halunnut.

Viime torstain jälkeen olo on ollut flunssainen ja muutenkin ihan hirveä. Niinkuin olis kesän hurjimmat helteet ja lämmönsietokyky ihan surkee. Oonki pomppinu kotona olemattomissa vaatteissa ja pitänyt parvekkeen ovea auki. Lihaksia särki ja tuntui kuin olis ollu enemmänki kuumetta, mutta ei... 36.6 korkeimmillaan. Nyt taitaa olla taas 35.8 enintään.

Eilen olikin sen verran kohtuu olo, että menin lenkkeillen hammaslääkäriin ja takaisin. Iltapäivällä lähdin kahvakuulailemaan ja sinnekin hölkkäilin.

Sykemittarin mukaan kaloreita kului kahvakuulassa vähemmän kuin viikko sitten samalla tunnilla, mutta tiiä sitten onko vain ollut niin ettei oo jossain vaiheessa saanut mitattua sykettä. Olo on kuitenkin paljon enemmän junanallejäänyt kuin viimeksi. Johtuiskohan oikeesti siitä etten tällä kertaa treenin jälkeen ottanut palautusjuomaa. Se lähtee kuitenkin tilaukseen huomenna.

Aamupaino oli tänään 55.2kg! Vielä aikalailla tasan -5kg niin painan yhtä paljon kuin naimisiinmennessä. Vielä -2-3kg niin painan yhtä paljon kuin ennen raskauksia.

Tänään aattelin lähtee pidemmälle reippaalle kävelylenkille tuplarattaiden kanssa.

Harkitsen muuten jo kahvakuulan ostamista kotiinkin. Mielettömän tehokasta ja mukavaa!

Ps. Tuloksia alkaa oikeesti näkymään myös peiliin katsoessa. Enkä tarkoita nyt pelkästään läskin vähenemistä, vaan ihan oikeita lihaksia.
Eniten innoissaan oon mun käsivarsista! Niissä on selvästi muutakin jo kuin löysää :D!! Allit pienentyny huomattavasti ja kädet alkanu kiinteytymään. Niissä on patestaa ;).

Nyt kun mulla on se kamera ja siskokin täällä niin koitan saada muutaman kuvan tänne tän päivän aikana.
Ois vaan pitänyt ottaa ne lähtökuvat, nyt harmittaa ettei musta löydy edes mitään "näin kuvan itsestäni juhlissa ja päätin alkaa laihduttamaan" -kuvaa. Olispa kiva vertailla! Mutta nyt otan ne kuvat ja vertailen parin kk:n päästä koska matkaahan vielä on jäljellä.

kuvat: pinterest ja google-kuvahaku

Tutustumista pyöriin ja matkapyöräilyyn/retkipyöräilyyn netissä

Tää postaus on ollut mulla luonnoksissa jo useamman kuukauden aiheena. Niinkuin 12 muutakin...
Jospa nyt sais vähän kasattua ajatuksia tästä asiasta.

Meillä on tarkoituksena hommata mieheni kans kummallekin pyörät tässä kevään kuluessa.
Mulle ja miehelle siis pyörät ja lapsille istuimet. Pyöräperäkärry myös.
Tällä hetkellä selaan ties monennetta kertaa nettiä etsimässä tietoa hyvistä, mutta suht edullisista pyöristä pidemmillekin päivä- ja viikkomatkoille.
Haaveilen siis oikein urakalla. Se, että onko mun haaveet hirveän realistisia, onkin taas toinen juttu.
Useamman päivän pyöräilyreissu lasten kans kesällä ois ihan mielettömän hienoa. Vaikka saariston rengastie.
Sen verran aikaa, että voi pitää päivämatkat hyvinä lapsia ajatellen. Ja yllätyksiä. Yöpyä voitais joko jossain majoituksessa, mökillä tai teltassa. Miehellä on se 4 viikon kesäloma, josta reilu viikko vois pitää tuolla.

Nyt vaan pitäis miettiä hyvät pyörät tuohon tarkoitukseen, joilla vois kuitenkin helposti pyöräillä kehien sisäpuolellakin pieniä matkoja. Tarkoitus ois säilyttää ne parvekkeella varkailta suojassa.
Mitä enemmän selaa nettiä, sitä enemmän tuntuu että voisin jättää suosiolla jonkun ammattilaisen käsiin koko mietinnän. Ihan liikaa vaihtoehtoja jne.
Niin ja se HYVÄ pyöräperäkärry. Kohtuu kevyt, kestävä, tuolit kallistettavissa edes hieman, sadesuojalla, voi käyttää rattainakin yms., kestää hyvin painoa (ei mitään max. 15kg per lapsi) jne. Ja on hyvä myös lasten ollessa jo isompia: esim. tavarankuljetukseen. Ja mahdollisuus jotenkin kuljettaa ihan pientäkin lasta.
Samoin pitäis miettiä istuimet lapsille kallistuksella.

Kokemuksia ja ehdotuksia otan siis mielelläni vastaan!

Mutta on ajat muuttunu siitä kun omistin Nopsan... Saas nähdä jääkö tää vaan haaveksi.
Jopa auton myyminen on käynyt mielessä. :P

Jatkan selailua ja tutustumista... ja palaan asiaan koottuani edes hieman lisää ajatuksia kasaan... ja tuota pitkää listaa suosikki-merkityistä sivuista. Lisään linkkejä myös tänne myöhemmin.

Mielettömän hyvä sivusto löytyy täältä: tavarafillari.fi. Noihin laatikkopyöriin tutustuin aikaa sitten, tosin suurimmaks osaks englanninkielisiltä sivuilta. Joko se on tullut tunnetummaks sen jälkeen myös täällä, tai sitten en osannut hakea oikein, mutta nyt niistäkin löytyy tietoa ihan kivasti!

Kuva: googlen kuvahaku bike travel with kids :DD

Ps. Normaalikypärätkin on nykyisin hienoja, ja ne kyllä kehtais pistää päähän helpolla.
Löysin myös katu-uskottavampia kypäriä täältä ja täältä.

Kahvakuulailua ja lenkkeilyä

Eilen kävin aamulla kävellen I:n 1-vuotisneuvolassa jonka jälkeen lenkkeilin 2km suuntaansa hammaslääkäriin. Päivällä käytiin rattaiden kans ruokakaupassa ja matkaa tuli n.7km yhteensä. 
Illalla kesken pizzanteon sain puhelun kaverilta joka houkutteli  jumppaan. Onnistuin sopimaan jumppapaikaksi tuon oman Fressin ja kahvakuula-tunnin.
Nopeesti tein toisen pizzan valmiiks uunia varten ja pyysin miestä  hoitamaan lopun. Onneks olin kerenny tekee valmiiks toisenki taikinan. Syötin vielä synttärisankarin nopeesti ja lähdin lenkkeillen 1,5km päähän Fressiin. Siellä 45min pituinen kahvakuula-tunti jonka jälkeen hölkkäilin kotiin. 

Kahvakuulasta muutama sananen. Ihan mieletön tunti! Just mulle hyvä kun ei tarvii miettiä liikaa mitään koreografioita tms ja koko keho teki töitä. Tuonne pian uudestaan. Se voiskin olla se yks tunti millä alan käymään säännöllisesti. Luulis tuloksien näkyvänkin suht pian. Suosittelen!
Max. suorituskyky ja kunto parantumassa. 49min 46sek. 402kcal. Keskisyke 156 ja max. 182.
Tunnin jälkeen jalat oli aika voimattomat hetken aikaa ja puhuinkin että huomenna oon varmasti kuin jyrän alle jääny. Liekö syy herban 24 -sarjan tuotteessa jota kokeilin ekaa kertaa, koska lihaksissa kyllä tuntuu, mutta ei ollenkaan häiritsevästi. 

Viime viikolla liikuin 7h 16min.  Kulutin 2045kcal
Tällä viikolla oon liikkunut 3h 51min.  Kuluttanut oon 1514kcal. 


Nyt pari kuukautta oon pitänyt liikunnan vähintään n. 5h viikossa. Aika paljon noista on rattaiden kans hölkkäilyä ja yksin lenkkeilyä. 
Rattaiden kans lenkkeily noilla kuivilla teillä on tällä hetkellä just sopivaa mulle niin en vahingossa mene liian lujaa ja syke hyppää liian korkeelle. Mun pitää ottaa pian selvää tuosta kilpirauhasen vajaatoiminnan vaikutuksesta sykkeeseen. 



21.3.2012
Aamupaino: 55.6kg   56.0 (-400g)
Vyötärö: 80cm   82cm  (-2cm)
Peppu: 90cm   90cm
Käsivarret: 25cm    25,5  (-0,5cm)
Sääret: 33cm   33cm
Reidet: 50cm    51,5cm

Korostetut mitat on tältä viikolta ja toiset tasan viikko sitten otettuja.

Sunnuntaina ulkoiltiin urakalla ja käytiin nuotiolla ja ystäväperheen kans lenkillä.

Ps. Hääpuku meni jo mielestäni hieman paremmin päälle kuin viime kuussa. Siitä kuvaa kunhan saan kameran takas itselleni. Kamera on edelleen siskolla.
Kuvat googlen kuvahaulla hakusanoilla kahvakuula ja kettleball. :)